HelsinkiArt.fi -verkosto

Pääkaupunkiseudun seitsemän suurta kuvataidelaitosta ovat yhdistäneet voimavaransa ja luoneet yhteisen verkoston, jonka tarkoituksena on avata uusi ikkuna taiteen monipuoliseen maailmaan. Haluamme tarjota entistä parempia palveluja, edistää toimintaamme koskevaa tiedonvälitystä, kehittää taiteen saavutettavuutta ja herättää mielenkiintoa kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria kohtaan. Tavoitteena on kehittää myös jäsenlaitosten välistä yhteistyötä sekä toiminnan koordinointia ja suunnittelua.

HelsinkiArt.fi -verkoston jäseniä ovat Amos Andersonin taidemuseo, Ateneumin taidemuseo, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Helsingin kaupungin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Helsingin Taidehalli ja Sinebrychoffin taidemuseo. Verkoston laitokset toteuttavat vuosittain yhteensä yli 80 taidenäyttelyä. Yhteenlaskettu kävijämäärä vuonna 2008 oli lähes 950 000. Vuonna 2009 näyttelytoimintamme on poikkeuksellisen monipuolista ja kansainvälistä. Ohjelmistoon kuuluu useita kuvataiteen suurtapahtumia. Metropolialueella kuluvaa vuotta voidaan syystä kutsua ”kuvataiteen vuodeksi”.
Tervetuloa taiteen maailmaan!

Sulje

Ystävällisin terveisin,
Berndt Arell, Nykytaiteen museo Kiasma
Janne Gallen-Kallela-Sirén, Helsingin kaupungin taidemuseo
Ulla Huhtamäki, Sinebrychoffin taidemuseo
Kai Kartio, Amos Andersonin taidemuseo
Maija Koskinen, Helsingin Taidehalli
Maija Tanninen-Mattila, Ateneumin taidemuseo
Markku Valkonen, EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Modernin kahdet kasvot

STSY:n näyttely

Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen (STSY) näyttely Modernin kahdet kasvot kokoaa yhteen yhdistyksen jäsensäätiöiden teoksia 1920- ja 1930-luvulta. Timo Valjakan suunnittelemassa näyttelyssä on esillä yli 80 maalausta ja veistosta aikakauden keskeisiltä taiteilijoilta. Monet teoksista eivät ole koskaan aikaisemmin olleet julkisesti esillä.

Sotien välisen ajan taidetta ei kokonaisuudessaan tunneta kovin hyvin. Itsenäisen Suomen ensimmäisille vuosikymmenille oli ominaista rikas, monipuolinen ja myös kansainvälinen taide-elämä, jota kuitenkin luonnehtivat voimakkaat vastakohdat. Nuori kansakunta etsi identiteettiään taiteesta, joka monien siihen kohdistettujen halujen ja toiveiden seurauksena sai ikään kuin kahdet kasvot. Toiset kurkottivat Pariisin kaltaisiin metropoleihin ja sukelsivat suin päin kubismiin ja futurismiin. Toiset katsoivat kohti historiaa ja kaikkea mikä miellettiin kansalliseksi. Merkittävät taiteilijat kuten Wäinö Aaltonen, Ragnar Ekelund ja Väinö Kamppuri osasivat kuitenkin yhdistää nämä toisilleen vastakkaiset juonteet hienovireiseksi ja hallituksi modernismiksi.

Suuren taitekohdan muodosti vuonna 1929 alkanut maailmanlaajuinen lama, joka vaikutti rajusti taiteen kuvaan myös Suomessa. Ahdinkoon joutuneet taiteilijat kiersivät ovelta ovelle, mutta löysivät myös tukijoita etenkin suurista pankeista sekä puunjalostus- ja paperiteol-lisuudesta, joka 1930-luvulla oli ulkomaankaupan kivijalka. Siksi myös sotien väliset vuosikymmenet ovat hyvin edustettuina STSY:n jäsensäätiöiden taidekokoelmissa.

Talouden tilan kohentuessa 1930-luvun lopussa Suomi alkoi taas aktiivisesti osallistua maailmannäyttelyihin. Alvar Aallon suunnittelemat näyttelypaviljongit muokkasivat maan ulkoista kuvaa kohti modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, jollaisena Suomi nykyisin tunnetaan. Menestys tarttui myös taiteilijoihin, joiden ilmaisu alkoi vapautua arkkitehtuurin ja muotoilun vanavedessä. Syksyllä 1939 alkanut sota katkaisi kuitenkin kehityksen ja palautti vielä nuoren kansakunnan kylmästi takaisin alkuun.

Opastukset ennen juhannusta suomeksi keskiviikkoisin klo 17.30, ruotsiksi torstaisin klo 16.30. Opastukset ryhmille tilauksesta, puh. 09-6844460.

Tyyppi:
Taidenäyttely
Aika:
29.5.2009 - 20.9.2010
Laajuus:
6/10
Ohje?

Kohteen laajuus viittaa tutustuttavien kohteiden määrään ja aikaan, jonka voi arvioida niiden tarkastelun kestävän. Yksi palkki viitaa pienikokoiseen näyttelyyn, jonka voi käydä katsomassa jopa hetken mielijohteesta. Viisi palkkia tarkoittaa suurnäyttelyä, johon tutustumiseen kannattaa varata aikaa useita tunteja.

Avainsanat
suomen taide, maalaustaide, kuvanveisto, 1920-luku, 1930-luku